VEERABLE
Rentoutuminen sallittu

Rentoutuminen sallittu

Tänä vuonna kesää on saanut odottaa, mutta se on sopinut minulle enemmän kuin hyvin. Kevään aikana vastaan tuli nimittäin useampi kuin yksi takapakki, mikä hidastutti vene-elämään siirtymistä. S/y Veerable laskettiin vesille alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 17. huhtikuuta, mutta siinä sivussa sattui ja tapahtui kaikenlaista. Ensin tuli Mikolle korona ja jouduimme molemmat karanteeniin. Onneksi tauti ilmeni todella lievänä enkä minä sairastunut siihen ollenkaan. Hermoja karanteeniaika ja eri huoneissa asuminen kyllä koetteli.

Sitten jouduin yllättäen leikkaukseen puhjenneen umpisuolen ja jo vakavaksi edenneen vatsakalvontulehduksen vuoksi. Useampi viikko meni siitäkin toipuessa ja aluksi jopa veneeseen laiturilta kiipeäminen tuotti hankaluuksia. Nyt hyppelen jo ketterämmin!

Ulkoapäin vene näytti jo hienolta, mutta sisällä vallitsi pitkään kaaos. Kaikenlaisia vikoja ilmeni yllättäen ja kaikki huipennukseksi maston kaulus (suojus joka sijaitsee kannella maston tyvessä) oli revennyt ja aukosta ehti sataa kaksi vuorokautta sisälle paattiin. Seuraavat kuvat eivät ole edes kaikkein sotkuisimmasta vaiheesta mutta kyllä tämäkin tilanne alkoi riittämään kun muuttopäivä lähestyi.

Ensimmäiselle purjehdusreissulle lähdettiin reippaassa 13 m/s tuulessa ja satamaan palatessa isopurjeen ratsastajista oli jäljellä enää viisi… sillä vanhat muoviset ratsastajat pamahtivat matkan aikana rikki. Ratsastajat korjattiin, mutta oma oloni oli vielä seuraavallakin reissulla kaikkea muuta kuin urheilullinen – tunsin olevani varsinainen ulapan kummitus.

Hymy.

Tämän vuodatuksen tarkoitus on lähinnä kertoa, että siihen järjestykseen mikä veneessä nyt vallitsee, ei suinkaan ole päädytty hetkessä. Facebookin purjehdusryhmät ja toisten purjehtijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat onneksi antaneet vertaistukea. Veneily ei ole koskaan ongelmatonta eikä vene ole koskaan valmis! Se on hyvä pitää mielessä. Tänä vuonna meillä meni kuukausi siihen, että asiat ja ihmiset asettuivat jotenkin paikoilleen. Nyt on aika huokaista viimein helpotuksesta ja opetella rentoutumaan.

Myöhäinen aamupala. Matkaradio. Kevätlintujen kiihkeä kujerrus. Riippumatto. Purjeet virsikirjalla myötätuuleen. Siitä se lähtee.

Tähän mennessä viikonloppuja on vietetty kotisataman lisäksi Kirkkonummen Stora Brändössä, Stora Svartössä ja nyt Sipoon saaristossa venekerhomme HMVK:n saarella. Tämä on kaunis paikka ja toimii hyvin akkujen lataamiseen, kun oma rakas saari Korppoossa on turhan kaukana viikonloppureissua ajatellen. Sinnekin kyllä suunnataan jo kuukauden kuluttua, ihanaa!

Tänään istuin ensimmäistä kertaa tänä vuonna kannella kunnes aurinko laski ja totesin: Oletpa valmis tai et, niin sieltä se nyt tulee, kesä! Ei se koskaan tule aivan sellaisena kuin kuvittelit – sillä jokainen kesä on omanlaisensa ja juuri siksi niin kiehtova.