Yhteinen kesälomamme starttasi tänä vuonna Korppoosta heinäkuun seitsemäntenä, kolmen päivän perhefestivaalien jälkeen: Isäni ikimuistoiset syntymäpäiväjuhlat saaressa sisälsivät Jimi Tenorin huilunsoiton säestämät kakkukahvit kalliolla, juhlaliputusta, yllätysvieraita, juhlapäivällisen, laulua myöhään yöhön ja kiipeilyleikkejä Veerablen mastoon…
Björkö
59°54,5′ P, 21°40,80′ I
Iloisen hulinan jälkeen suuntasimme kohti ulkosaariston karuja kaunottaria, joista ensimmäisenä oli vuorossa Björkö. Rantauduimme huviveneiden suosiman spotin vastarannalle, laskimme ankkurin ja kiinnitimme veneen pitkän pitkillä köysillä rantakiviin ja puunrunkoon. Nautimme omasta rauhasta ja huristelimme seuraavana aamuna kumiveneellä kiertämään saarta ja uimaan meren keskellä lainehtivaan sisäjärveen (!) Paikoin vain muutamia metrejä leveä kannas erottaa makean veden meren aalloista. Hilmakin nautti täysin siemauksin uimisesta makeassa vedessä. Saarelta löytyy palveluja kaipaaville myös viehättävä kesäkahvila Café Björkö, wc ja tilaussauna.
Virkistyneinä eteenpäin!
Källskär
59°52,5′ P, 20°54,5′ I
Matka jatkui Kökarin eteläpuolelle Källskäriin. Saavuimme saaren pohjoissatamaan, eli pieneen, korkeiden kallioiden suojaamaan poukamaan alkuillalla. Rannassa yöpyi lisäksemme vain kaksi purjevenettä ja saimme keulan helposti kiinni kalliossa oleviin kiinnityssilmukoihin.
Kävelimme ja kiipeilimme saaren ympäri alkuillan viilenevässä illassa ja pohdimme, että kovimman helteen aikana sitä ei olisi jaksanut edes tehdä. Minuun tekivät erityisen vaikutuksen saaren kivisiä rantoja kiertävät, harmaantuneet pitkospuut. Samalla kun kiersimme saarta, ahmin tietoa sen historiasta ja entisestä omistajasta Kökarin kunnan sivuilta.
”Källskär tunnetaan ruotsalaisen vapaaherran ”Kreivi” Göran Åkerhielmin kesäasuntona. Åkerhielm nousi maihin karuun Källskärin saareen ensimmäisen kerran vuonna 1958 ja rakastui ensi silmäyksellä. Alkuaikoina hän asui vanhassa kalastusmökissä saaren suojaisessa pohjoispoukamassa.”
”Jo ensimmäisenä kesänään Åkerhielm rakensi saaren etelärannalle aallonmurtajan myrskyjen suojaksi. Sataman esikuvana oli kreikkalainen Pireuksen satama. Koko satama-alue rakennettiin täysin käsivoimin. Sataman rakennustöissä ei voitu käyttää myöskään rautaa eikä betonia, sillä Åkerhielm oli kieltänyt keinotekoisten materiaalien käytön Källskärissä.”
”Åkerhielm asui Källskärin saaressa vuosina 1958-1983 aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Hän rakennutti saareen hirsihuvilan piharakennuksineen, sataman ja kauniin puutarhan.”
”Alun perin Källskärissä ei ollut juuri lainkaan multaa. Voidakseen toteuttaa unelmansa kreikkalaisesta puutarhasta Åkerhielmin täytyi tuoda multa saareen muualta. Kalliosyvänteissä ja -halkeamissa oleva maa-aines otettiin talteen ja kannettiin puutarhaan. Talon ja kallion väliin istutettiin alppiruusuja, jotka kukkiessaan kesäkuussa muuttavat puutarhan värikkääksi kukkamereksi. Åkerhielm rakensi talon toiselle puolelle sääntöjen mukaisen krokettikentän, joka pidettiin hyvässä kunnossa. Kentällä pelattiin usein iltaisin krokettia tarkasti sääntöjä noudattaen. Krokettikentän ja talon väliin istutettiin ruoanlaitossa tarvittavia mausteyrttejä: timjamia, salviaa, kuminaa, rosmariinia, liperiä, vihanneskrassia. Puutarhassa oli myös hyväntuoksuisia ruusuja, kasvimaa, perunamaa ja sydämenmuotoinen mansikkamaa. Åkerhielm istutti puutarhan lämpöisimpään ja suojaisimpaan paikkaan viiniköynnöksiä, jotka tuottavat edelleenkin herkullisia rypäleitä. Vaikutelmaa Välimerestä lisäävät myös jalot lehtipuut ja pensaat: tammi, kastanja, lehmus, vaahtera, sypressi, tuija ja kuusama.”
”Göran Åkerhielmin lomapaikan päärakennus on arkkitehti Reima Pietilän suunnittelema karjalainen hirsihuvila, jonka keskellä on suuri tulisija ja ulkopuolella kreikkalaisvaikutteiset hirsipilarit. Talo rakennettiin Pohjanmaalla ja kuljetettiin Källskäriin laivalla rakennussarjana vuonna 1969. Pilarit pystytettiin suurelle kiviterassille, jolta on merinäköala. Terassin keskellä on tasainen luonnonkivi, jota Åkerhielm käytti juustotarjottimena ylellisillä päivällisillään.”
Löysimme saarelta myös huvimajan sekä korkealta kalliolta merelle kurottavan pronssiveistoksen kreikkalaisesta jumalasta Hermeksestä, joka on matkamiesten, kaunopuheisuuden ja urheilun jumala.
Björkö ja Källskär tarjosivat kauneuselämyksiä ja toimivat täydellisesti alkumatkan rentouttavina kohteina. Olimme ajatelleet ylittää Itämeren Källskäristä Gotlantiin, mutta sen jätimme mielestä kun vastassa näytti olevan turhan kovaa vastatuulta ja ukkospuuskia läpi yön. Matka jatkui sen sijaan viimeisessä kuvassa näkyvää merta pitkin Ahvenanmaan Rödhamniin. Mitään selkeää matkasuunnitelmaa meillä ei tässä kohtaa edes ollut. Viime kesän onnistuneen Gotlannin-reissun vuoksi ajattelimme edetä samaan suuntaan, mutta varsinaisia kohteita ei ollut päätetty. Suurin tavoitteemme kun oli tänä kesänä vain tehdä ”joku pidempi ylitys” ja saada lisäkokemusta avomerestä, ei niinkään satamista.